Aamun unelma

Herään unestani. En kuitenkaan vielä avaa silmiäni. Tunnen itseni levänneeksi mutta haluan nauttia vapaapäivästäni, enkä nouse heti tähän päivään. Vaikka silmäni ovat kiinni, näen kesäisen aamuauringon valonsäteiden kajastavan. Tunnen kuinka aurinko alkaa lämmittää kasvojani. Tovin päästä avaan silmäni ja näen makuuhuoneen ikkunasta, kuinka ulkona olevan koivun oksat ovat täynnä lehtiä ja heiluvat hiljalleen kevyessä tuulessa.

Nousen ylös ja venyttelen. Tunnen itseni harvinaisen virkeäksi ja iloiseksi. Avaan verhot kunnolla ja petaan sängyn. Puen vaatteeni päälle, jotka ovat makuuhuoneessa olevalla tuolilla siististi viikattuna. Käsiini osuvat ensimmäisenä ihanat, syvänpunaiset pitsiunelmat. Sujahdan alusvaatteisiini. Rakastan sitä pitsin pehmeää tunnetta ihollani. Päälleni heitän pitsisen, tumman aamutakin josta tarkasti katsottuna hieman kuultavat läpi alusvaatteeni. Tunnen itseni iloiseksi.

Sipsuttelen keittiöön. Kumarrun kyynärpäideni varaan katselemaan keittiön ikkunasta ulos. Katselen kuinka istutukseni ovat taas kasvaneetkaan. Laitan kahvinkeittimen päälle. Kuuntelen sen tuttua pulputusta ja suhinaa, joka on aina johtanut maistuvaan kahviin. Odotellessani kahvin valmistumista, kävelen vessaan. Katson itseäni peilistä. Avaan laatikon ja otan käsiini harjan. Harjaan pähkinänruskeat hiukseni suoraksi yön jäljiltä. Hiukseni ovat kevyesti kiharalla kärjestä. Pidän niiden pehmeydestä ja sileydestä.

Kurotan keittiön kaapista kahvimukini. Se on kirkkaan neon vihreä. Kurottaessani mukia, aamutakkiani kiinni pitävä nauha aukeaa paljastaen osittain syvänpunaiset hipsterini ja rintaliivini. Ihastelen niitä hetken ja kosken niihin. Pitsin tunne käsissäni on hurmaava. Lasken mukin pöydälle ja kietaisen aamutakkini takaisin kiinni. Kaadan kupillisen kahvia. Kumarrun ottamaan jääkaapin alahyllyltä maidon ja kaadan sitä tilkan kahvin joukkoon.

Istun terassillani. Aamukahvi tuntuu maistuvan poikkeuksellisen hyvältä tänään. Kesätuuli puhaltaa lempeästi kasvoilleni, heiluttaen aamutakkini lievettä. Nautin olostani. Tunnen, kuinka yli olkapäideni olevat hiukset liikkuvat kevyesti tuulen mukana. Sipaisen osan niistä korvani taakse. Kallistan tuoliani taaksepäin saadakseni rennomman asennon. Ympärilläni on täysin hiljaista ihmisten aiheuttamista äänistä. Ainoastaan luonto kuiskii korviini hellästi. Avaan aamutakkini nauhan. Siirrän aamutakkiani sivuun ja nautin kesäisen aamuauringon tuomasta lämmöstä. Se on juuri sopiva lämpö. Ei kuuma tai polttava, eikä myöskään viileää...



Näin ainakin haluan kuvitella toiveissani. Ehkä vielä joskus pääsen toteuttamaan tämänkaltaisen aamun, jossa minun ei tarvitse kantaa huolta mistään ja saan nauttia täysin siemauksin itsestäni ja mieliteoistani.