Kaunis fantasia

 Olen huomannut haaveilevani eräästä asiasta. Tämä haave on fantasia. En usko sen toteutuvan koskaan. Siinä on jotain uutta mutta myös jotain vanhaa. Haluaisin kokea olevani morsian. Uutta siinä mielessä, että tällaista roolia en ole vielä koskaan kokenut haluavani. Vanhaa siinä mielessä, että siihen liittyy edelleen naisten vaatteet. Morsiuspuku on mielestäni naisellisuuden huipentuma. Haluaisin kokea ne kaikki kauniit vaatteet, kauniin meikin ja upeat somisteet. Rakastan ajatusta, että saisin viettää päivästäni osan, kuin morsian. Ne kauniit ja helpot hetket, en sitä kiirettä ja stressiä, joka siihen tosielämässä liittyy.

Mielestäni morsiuspuvut ovat kauniita, ainakin suurin osa. Minulle ne edustavat jotenkin sitä vahvinta naisellisuutta. Rakastan ajatusta, että saisin osallistua roolileikkiin, jossa minä saan olla morsian. Saan pukeutua kauniisti ja naisellisesti. Saan kauniin meikin. Saan kauniin kukkakimpun. Saan upeat korut ja hiuskoristeet. Tähän fantasiaan, tähän roolileikkiajatukseen liittyy myös mies.

Haluaisin elää tämän fantasian kauniina omana hetkenäni. Olla se kaunis ja kadehdittu morsian. Saisin elää sitä päivää upeana juhlapäivänä, upeana morsiamena. Haluaisin kuitenkin olla samana päivänä myös se sisäinen lorttoni. Se, joka käy takahuoneessa puuhaamassa sulhasen bestmanin kanssa. Se, joka ennen vihkimistä ottaa sulhasen bestmanilta suihin. Se, jota sulhasen bestman nussii ennen vihkimistä jossakin takahuoneessa. Se, joka astelee sulhasensa luokse, kun on juuri saanut bestmanilta elämänsä kyydit.

Haluaisin olla se kaunis, viehkeä ja hehkeä morsian pitsiunelmassaan. Haluaisin myös samalla olla se lortto, joka on saanut morsiuspuvussaan sulhasen bestmanilta kunnon kyydit. Sellaisia minä haluaisin olla.