Edellisestä kirjoituksesta onkin vierähtänyt aikaa jonkin verran. Tähän aikaväliin on mahtunut yhtä sun toista tapahtumaa, joka on vienyt aikaa ja mielenkiintoa muualle. Nämä asiat ovat kuitenkin onneksi alkaneet tasaantua ja niistä on päästy eteenpäin. Koska blogi ei käsittele näitä erinäisiä murheita, en niistä ala kirjoittamaan vaan keskityn itse aiheeseen eli seksuaalisuuteen. Erityisesti tässä kirjoituksessa sen kehittymiseen ja muutoksiin joita olen havainnut itsessäni.
Pukeutumisen mielenkiinto ei oikeastaan ole muuttunut mihinkään. Pidän edelleen moninaisesti erilaisista naisten vaatteista ja ostelen niitä mielelläni aika ajoin. Edelleenkään en voisi kuvitella lähteväni niissä ihmisten ilmoille julkisesti liikkumaan, enkä myöskään pysty itseäni katsomaan peilistä pukeutuneena. Viihdyn silti naisten vaatteissa oikein mielelläni, vaikken ehkä haluakaan nähdä itseäni pukeutuneena. Se tuntuu jotenkin häveliäältä ja väärältä, jopa inhottavalta omaa minäkuvaani kohtaan. Olen kyllä miettinyt, että haluaisin ehkä vähän arkisempiakin vaatteita itselleni. Käytännössä kaikki vaatteeni ovat tällä hetkellä alusvaatteita tai ns. "seksivaatteita", jos niitä sillä nimellä voi kutsua. Peruukki olisi myöskin yksi hankinnoista, kuten myös meikit. Tässä vain tulee vastaan se ristiriita, että vaikka haluaisin meikata niin se vaatii peilin ja en taas tykkää katsella itseäni peilistä. Haaveilen myös, että joskus voisin oikeasti käydä jossakin kaupassa ostamassa livenä vaatteita ja saisin myyjältä apua ja palvelua. Mistä tällaisen liikkeen löytää, onkin hyvä kysymys. En sinänsä moiti liikkeiden myyjiä mikäli he oudoksuvat miehiä jotka ovat tulossa hankkimaan naisten vaatteita. Ymmärrettävästi asiantuntemus ja aikaisemmat kokemukset eivät puolla tätä. Kokisin silti erittäin vapauttavaksi voidessani tehdä näin. Uutisista luin Seinäjoella olevan tällaisen puodin, jossa myyjä suhtautui erittäinkin myönteisesti miehiin asiakkaina. Kynnys vain on iso mennä kokeilemaan ja katsomaan, kuinka käy.
Enemmän muuttunut asia onkin seksuaalinen suuntautumiseni. Olen huomannut, etten enää suhtaudu täysin kielteisesti siihen, että olisin suhteessa miehen kanssa. Tiedostan, että olisin erittäin kranttu tällaisessa tilanteessa mutta huomattavaa on se, etten poissulje sitä enää. Pidän silti luonnollisempana, että olen suhteessa naisen kanssa. Naiset myöskin saavat pääni kääntymään moninkertaisesti helpommin kuin miehet ja koen ihastumista huomattavasti helpommin naiseen kuin mieheen. Seksuaaliset halut sen sijaan ovat villiintyneet. Toki minulle tulee edelleen näitä aseksuaalisia kausia kun mikään ei kiinnosta mutta nykyisin jo huomattavissa määrin huomaan miettiväni, että saisinpa munaa. Toki tähän varmasti vaikuttaa pitkittynyt kokeilunhalu ja pitkäaikainen fantasiointi asiasta. Ajatukset ovat silti erittäin voimakkaasti mukana arkisessa elämässä. Huomaan suhtautuvani varsin myönteisesti ajatukseen puuhaamisesta autossa, luonnossa, hylätyssä talossa tai vaikkapa ihan vessassa. Aikaisemmin ajattelin, että kyllä sen pitää ihan kunnollinen asunto olla, ei missään muualla. Olen huomannut miettivänikin, että sopivan henkilön sattuessa kohdalle voisin aivan hyvin kokeilla juttuja vaikkapa autossa tai sitten luonnossa. Olen alkanut ainakin ajatuksen tasolla nauttia siitä, että tietäisin jonkun näkevän kun olen ottamassa suihin tai olemassa pantavana. Olen alkanut kiihottua siitä ajatuksesta, että olisin polvillani ottamassa poskeen metsässä ja joku satunnainen ohikulkija saisi meidät siitä kiinni. Onko se soveliasta? Ei varmasti. Aiheuttaisiko se mahdollisesti pieniä traumoja ohikulkijalle? Todennäköisesti. Kiihottaako se minua? Aivan varmasti.
Olen alkanut rakastaa ajatusta siitä, että sopisin treffit jonkun miehen kanssa vaikkapa autiotaloon. Menisin sinne etukäteen, pukeutuisin naisten seksikkäisiin vaatteisiin, mies ilmestyisi paikalle ja alkaisi käyttämään minua haluamallaan tavalla, tunkemalla kalun suuhuni tai painamalla minut pöytää vasten ja alkamalla panemaan. Siihen yhdistettynä se, että joku sattuisi näkemään nämä puuhat, kiihottaa kyllä melkoisesti. Upeimpana fantasiana tietysti tämä ohikulkija kiihottuisi itsekin ja liittyisi touhuun mukaan mutta se lienee melkoista utopiaa jo. Sekin toki riittäisi, että tämä satunnainen kulkija alkaisi vaikka koskettelemaan itseään nähdessään tapahtumat. Toki ilmankin tätä ohikulkijaa tämä tapahtuma kelpaisi, vaikkapa pakun takatilassa. Olen huomannut siis sen, että haaveilen päivä päivältä enemmän näistä asioista. Päivä päivältä haaveilen enemmän ja olen lähempänä toteuttamista, kun vain sopiva henkilö löytyy. Halu saada munaa, tulla käytetyksi, alkaa kasvaa jo niin valtavaksi että sen kontrollointi ja hillitseminen ei enää onnistu kohta. Tähän asti olen pitänyt sen vain erittäin voimakkaana fantasiana jonka kanssa on mukava masturboida. Enää en oikeastaan pysty suhtautumaan siihen näin. Pidän itseäni valmiina toteuttamaan näitä haluja jos niikseen on. Mitä haluille käy sen jälkeen? Huomaanko, etten pidäkään moisista asioista vaikka vuosia niistä olen haaveillut vai voimistuvatko ne entisestään? Ken tietää. Sen tiedän, että ellen pääse niitä kokeilemaan, kadun sitä varmasti vielä joskus. Muuttaako se minua ihmisenä? Varmasti mutta sen muutoksen haluan nähdä vielä joskus.
Pukeutumisen mielenkiinto ei oikeastaan ole muuttunut mihinkään. Pidän edelleen moninaisesti erilaisista naisten vaatteista ja ostelen niitä mielelläni aika ajoin. Edelleenkään en voisi kuvitella lähteväni niissä ihmisten ilmoille julkisesti liikkumaan, enkä myöskään pysty itseäni katsomaan peilistä pukeutuneena. Viihdyn silti naisten vaatteissa oikein mielelläni, vaikken ehkä haluakaan nähdä itseäni pukeutuneena. Se tuntuu jotenkin häveliäältä ja väärältä, jopa inhottavalta omaa minäkuvaani kohtaan. Olen kyllä miettinyt, että haluaisin ehkä vähän arkisempiakin vaatteita itselleni. Käytännössä kaikki vaatteeni ovat tällä hetkellä alusvaatteita tai ns. "seksivaatteita", jos niitä sillä nimellä voi kutsua. Peruukki olisi myöskin yksi hankinnoista, kuten myös meikit. Tässä vain tulee vastaan se ristiriita, että vaikka haluaisin meikata niin se vaatii peilin ja en taas tykkää katsella itseäni peilistä. Haaveilen myös, että joskus voisin oikeasti käydä jossakin kaupassa ostamassa livenä vaatteita ja saisin myyjältä apua ja palvelua. Mistä tällaisen liikkeen löytää, onkin hyvä kysymys. En sinänsä moiti liikkeiden myyjiä mikäli he oudoksuvat miehiä jotka ovat tulossa hankkimaan naisten vaatteita. Ymmärrettävästi asiantuntemus ja aikaisemmat kokemukset eivät puolla tätä. Kokisin silti erittäin vapauttavaksi voidessani tehdä näin. Uutisista luin Seinäjoella olevan tällaisen puodin, jossa myyjä suhtautui erittäinkin myönteisesti miehiin asiakkaina. Kynnys vain on iso mennä kokeilemaan ja katsomaan, kuinka käy.
Enemmän muuttunut asia onkin seksuaalinen suuntautumiseni. Olen huomannut, etten enää suhtaudu täysin kielteisesti siihen, että olisin suhteessa miehen kanssa. Tiedostan, että olisin erittäin kranttu tällaisessa tilanteessa mutta huomattavaa on se, etten poissulje sitä enää. Pidän silti luonnollisempana, että olen suhteessa naisen kanssa. Naiset myöskin saavat pääni kääntymään moninkertaisesti helpommin kuin miehet ja koen ihastumista huomattavasti helpommin naiseen kuin mieheen. Seksuaaliset halut sen sijaan ovat villiintyneet. Toki minulle tulee edelleen näitä aseksuaalisia kausia kun mikään ei kiinnosta mutta nykyisin jo huomattavissa määrin huomaan miettiväni, että saisinpa munaa. Toki tähän varmasti vaikuttaa pitkittynyt kokeilunhalu ja pitkäaikainen fantasiointi asiasta. Ajatukset ovat silti erittäin voimakkaasti mukana arkisessa elämässä. Huomaan suhtautuvani varsin myönteisesti ajatukseen puuhaamisesta autossa, luonnossa, hylätyssä talossa tai vaikkapa ihan vessassa. Aikaisemmin ajattelin, että kyllä sen pitää ihan kunnollinen asunto olla, ei missään muualla. Olen huomannut miettivänikin, että sopivan henkilön sattuessa kohdalle voisin aivan hyvin kokeilla juttuja vaikkapa autossa tai sitten luonnossa. Olen alkanut ainakin ajatuksen tasolla nauttia siitä, että tietäisin jonkun näkevän kun olen ottamassa suihin tai olemassa pantavana. Olen alkanut kiihottua siitä ajatuksesta, että olisin polvillani ottamassa poskeen metsässä ja joku satunnainen ohikulkija saisi meidät siitä kiinni. Onko se soveliasta? Ei varmasti. Aiheuttaisiko se mahdollisesti pieniä traumoja ohikulkijalle? Todennäköisesti. Kiihottaako se minua? Aivan varmasti.
Olen alkanut rakastaa ajatusta siitä, että sopisin treffit jonkun miehen kanssa vaikkapa autiotaloon. Menisin sinne etukäteen, pukeutuisin naisten seksikkäisiin vaatteisiin, mies ilmestyisi paikalle ja alkaisi käyttämään minua haluamallaan tavalla, tunkemalla kalun suuhuni tai painamalla minut pöytää vasten ja alkamalla panemaan. Siihen yhdistettynä se, että joku sattuisi näkemään nämä puuhat, kiihottaa kyllä melkoisesti. Upeimpana fantasiana tietysti tämä ohikulkija kiihottuisi itsekin ja liittyisi touhuun mukaan mutta se lienee melkoista utopiaa jo. Sekin toki riittäisi, että tämä satunnainen kulkija alkaisi vaikka koskettelemaan itseään nähdessään tapahtumat. Toki ilmankin tätä ohikulkijaa tämä tapahtuma kelpaisi, vaikkapa pakun takatilassa. Olen huomannut siis sen, että haaveilen päivä päivältä enemmän näistä asioista. Päivä päivältä haaveilen enemmän ja olen lähempänä toteuttamista, kun vain sopiva henkilö löytyy. Halu saada munaa, tulla käytetyksi, alkaa kasvaa jo niin valtavaksi että sen kontrollointi ja hillitseminen ei enää onnistu kohta. Tähän asti olen pitänyt sen vain erittäin voimakkaana fantasiana jonka kanssa on mukava masturboida. Enää en oikeastaan pysty suhtautumaan siihen näin. Pidän itseäni valmiina toteuttamaan näitä haluja jos niikseen on. Mitä haluille käy sen jälkeen? Huomaanko, etten pidäkään moisista asioista vaikka vuosia niistä olen haaveillut vai voimistuvatko ne entisestään? Ken tietää. Sen tiedän, että ellen pääse niitä kokeilemaan, kadun sitä varmasti vielä joskus. Muuttaako se minua ihmisenä? Varmasti mutta sen muutoksen haluan nähdä vielä joskus.
Kommentit
Lähetä kommentti