Jo heti alkuun sanon, että tämä kirjoitus ei tule olemaan kovin analyyttinen tai järjellinen. Minun on pakko kirjoittaa ja purkaa ajatuksiani johonkin, koska panettaa. Aivan, juurikin näin yksioikoisesti. Tästä blogista on kuitenkin muodostunut helppo väylä purkaa ajatuksiani. Keskustelisin tietysti mieluiten toisen ihmisen kanssa näistä asioista, mutta sellaisia ihmisiä minulla ei vain satu olemaan. Yksi ainoa jolle voisin kertoa ja puhua, eräs lesbokaverini, ei ole mitenkään erityisen kiinnostunut näistä asioista. Mukava ja herttainen ihminen kaikinpuolin, muttei vain jaksa kiinnostua jaarituksistani. Lopuille tutuilleni/ystävilleni en edes aikonut kertoa näistä asioista vielä ainakaan. Sikäli kun näitä ystäviä on edes jäljellä enää nykyisin kaikkien muuttojen ja muiden asioiden vuoksi.
Sitten itse aiheeseen eli panetukseen. Olen töissä. Pitäisi tehdä töitä koska täälläolosta minulle maksetaan palkkaa. En ainakaan itse maksaisi itselleni palkkaa siitä, että istun koneella kirjoittamassa panetuksesta blogiin. En vain silti saa aikaiseksi tehtyä mitään täällä töissä, koska panettaa. En osaa taaskaan ajatella mitään muuta kuin munaa. Sykkivää spermaista kalua työntymässä suuhuni, vaatimassa huomiota. Kiihottaa ja haluttaa ihan järjettömästi. Viikonloppu meni ihan mallikkaasti ja sain erilaisia kotihommia tehtyä sujuvasti. Tämä viikko onkin sitten mennyt ihan tolkuttomassa panetuksessa, joka päivä. Haluaisin että joku tulisi nussimaan minua suuhun. Ottaisi päästä kiinni ja painaisi kalullaan menemään. Ei kyselisi mitään vaan panisi minua suuhun niin kauan, että laukeaisi suuhuni ja naamalleni. Jättäisi minut sitten virumaan spermaisena ja käytettynä. Sitä minä haluaisin nyt.
Olen jopa siinä määrin kiihottunut, että haaveilen jonkinlaisesta roolileikistä jossa minut raiskattaisiin ja otettaisiin väkisin. Kiihottaa ihan älyttömästi ajatus miehestä taikka usemmastakin, jotka repisivät vaatteeni pois, pitäisivät käsistä ja jaloista kiinni ja tunkisivat kalunsa suuhuni. Vuoronperään pakottaisivat ottamaan poskeen ja painaisivat minut pöytää vasten, tunkien kalunsa sisääni takaapäin. Sitäkin minä haluan. Oikeastaan aivan sama missä muodossa mutta munaa tekee mieli kokoajan. Voisin aivan hyvin vaikka mennä jonnekin varastoon, kopiokonehuoneeseen, siivouskomeroon tai ihan mihin vain ottamaan suihin. Niin kovasti tekee mieli. Aikaisemmin kirjoitinkin siitä, kuinka alkuunsa ajattelin että ensimmäisen kerran ja kokemuksen pitäisi olla "laboratorio" olosuhteissa. Varmasti siisti, hyvä, turvallinen ja yksityinen paikka jossa kokeilla kaikessa rauhassa. Enenevissä määrin olen siltikin sitä mieltä, että aivan sama mikä se paikka on, kunhan saisi munaa.
Kiusaus vei voiton ja katselin puhelimellani hetkisen pornoa. Suihinottamista tietysti. Pääasiassa gloryholessa sekä erilaisilla kujilla sekä julkisilla paikoilla. Katselin myös varrastamista eli "spitroastingia". Se se vasta kiihottavaa olikin, saada yhtäaikaisesti kalua edestä ja takaa. Aina parempi, kun joku pitäisi käsistäni kiinni ja sitten tuupattaisiin menemään, sen enempää kyselemättä. En oikeastaan edes ymmärrä, miten voi kokea näin suuria tuntemuksia sekä haluja ihan jatkuvasti. Taas tuntuu, että mikään ei onnistu koska 99% aivokapasiteetista keskittyy haaveilemaan munasta, kaikissa mahdollisissa paikoissa ja tilanteissa. Kyllähän minä naisten perään katselen yhtäkaikki nytkin mutta eipä tarvitse kuin sekunnin murto-osa ajatella suihinottamista, niin ajatus ei suinkaan ole se että saisi suihinoton vaan sitä ajattelee itseään heti ottamassa poskeen. Siitä palkintona kunnon lasti spermaa naamalle. Ah.
Katselin taas myös naisten vaatteita. Se kyllä olisi myöskin jotakin olla naiseksi pukeutuneena ottamassa poskeen. Se olisi vähän niin kuin piste i:n päälle siinä tilanteessa. Ovat vain harmillisen hinnakkaita niin kuin vaatteet monesti tahtovat olla, kun pitäisi kuitenkin näitä "normaaleja" päivävaatteitakin pitää ja investoida. Mitoittaminen ja koot ovat myös haaste. Ei ole kerta taikka kaksi kun on tullut arvioitua koko väärin ja todettua, että eipä mahtunut päälle sitten tämäkään. Siinäkin hommassa olisi mukavampi kehittyä paremmaksi, kun vaan aika riittäisi harjoittelemiseen ja saisi vaikka opastustakin siihen paremmin.
Mistä sitten blogin otsikko? Olen monesti joutunut miettimään omia tuntemuksiani, halujani sekä omaa minuuttani. Kaiken järjestely pään sisällä ei suinkaan ole helppoa ja siksipä tätä blogia onkin tullut kirjoitettua. Itse en ainakaan tuomitse ketään, olivatpa halut sitten millaisia tahansa. Kaikkea en toki ymmärrä, eikä tarvitsekaan ymmärtää.. Kenenkään.. Tuomita ei silti tarvitsisi, koska keneltä se on pois jos minä tykkään naisten vaatteista, alistumisesta ja kalusta aivan erityisen paljon? Siksipä haluaisinkin jakaa ajatuksen ja kannustaa kaikkia olemaan sellaisia kuin olette ja haluatte olla, käyttäen Sonata Artican kappaletta I have a right. Se on itselleni voimaannuttava kappale joka muistuttaa minua siitä, että minulla on oikeus olla sellainen kuin olen eikä kenenkään tarvitse tuomita minua siitä. Minulla on siihen oikeus sekä ennenkaikkea halu. Kannustan siis myös teitä kaikkia siihen samaan!
Sitten itse aiheeseen eli panetukseen. Olen töissä. Pitäisi tehdä töitä koska täälläolosta minulle maksetaan palkkaa. En ainakaan itse maksaisi itselleni palkkaa siitä, että istun koneella kirjoittamassa panetuksesta blogiin. En vain silti saa aikaiseksi tehtyä mitään täällä töissä, koska panettaa. En osaa taaskaan ajatella mitään muuta kuin munaa. Sykkivää spermaista kalua työntymässä suuhuni, vaatimassa huomiota. Kiihottaa ja haluttaa ihan järjettömästi. Viikonloppu meni ihan mallikkaasti ja sain erilaisia kotihommia tehtyä sujuvasti. Tämä viikko onkin sitten mennyt ihan tolkuttomassa panetuksessa, joka päivä. Haluaisin että joku tulisi nussimaan minua suuhun. Ottaisi päästä kiinni ja painaisi kalullaan menemään. Ei kyselisi mitään vaan panisi minua suuhun niin kauan, että laukeaisi suuhuni ja naamalleni. Jättäisi minut sitten virumaan spermaisena ja käytettynä. Sitä minä haluaisin nyt.
Olen jopa siinä määrin kiihottunut, että haaveilen jonkinlaisesta roolileikistä jossa minut raiskattaisiin ja otettaisiin väkisin. Kiihottaa ihan älyttömästi ajatus miehestä taikka usemmastakin, jotka repisivät vaatteeni pois, pitäisivät käsistä ja jaloista kiinni ja tunkisivat kalunsa suuhuni. Vuoronperään pakottaisivat ottamaan poskeen ja painaisivat minut pöytää vasten, tunkien kalunsa sisääni takaapäin. Sitäkin minä haluan. Oikeastaan aivan sama missä muodossa mutta munaa tekee mieli kokoajan. Voisin aivan hyvin vaikka mennä jonnekin varastoon, kopiokonehuoneeseen, siivouskomeroon tai ihan mihin vain ottamaan suihin. Niin kovasti tekee mieli. Aikaisemmin kirjoitinkin siitä, kuinka alkuunsa ajattelin että ensimmäisen kerran ja kokemuksen pitäisi olla "laboratorio" olosuhteissa. Varmasti siisti, hyvä, turvallinen ja yksityinen paikka jossa kokeilla kaikessa rauhassa. Enenevissä määrin olen siltikin sitä mieltä, että aivan sama mikä se paikka on, kunhan saisi munaa.
Kiusaus vei voiton ja katselin puhelimellani hetkisen pornoa. Suihinottamista tietysti. Pääasiassa gloryholessa sekä erilaisilla kujilla sekä julkisilla paikoilla. Katselin myös varrastamista eli "spitroastingia". Se se vasta kiihottavaa olikin, saada yhtäaikaisesti kalua edestä ja takaa. Aina parempi, kun joku pitäisi käsistäni kiinni ja sitten tuupattaisiin menemään, sen enempää kyselemättä. En oikeastaan edes ymmärrä, miten voi kokea näin suuria tuntemuksia sekä haluja ihan jatkuvasti. Taas tuntuu, että mikään ei onnistu koska 99% aivokapasiteetista keskittyy haaveilemaan munasta, kaikissa mahdollisissa paikoissa ja tilanteissa. Kyllähän minä naisten perään katselen yhtäkaikki nytkin mutta eipä tarvitse kuin sekunnin murto-osa ajatella suihinottamista, niin ajatus ei suinkaan ole se että saisi suihinoton vaan sitä ajattelee itseään heti ottamassa poskeen. Siitä palkintona kunnon lasti spermaa naamalle. Ah.
Katselin taas myös naisten vaatteita. Se kyllä olisi myöskin jotakin olla naiseksi pukeutuneena ottamassa poskeen. Se olisi vähän niin kuin piste i:n päälle siinä tilanteessa. Ovat vain harmillisen hinnakkaita niin kuin vaatteet monesti tahtovat olla, kun pitäisi kuitenkin näitä "normaaleja" päivävaatteitakin pitää ja investoida. Mitoittaminen ja koot ovat myös haaste. Ei ole kerta taikka kaksi kun on tullut arvioitua koko väärin ja todettua, että eipä mahtunut päälle sitten tämäkään. Siinäkin hommassa olisi mukavampi kehittyä paremmaksi, kun vaan aika riittäisi harjoittelemiseen ja saisi vaikka opastustakin siihen paremmin.
Mistä sitten blogin otsikko? Olen monesti joutunut miettimään omia tuntemuksiani, halujani sekä omaa minuuttani. Kaiken järjestely pään sisällä ei suinkaan ole helppoa ja siksipä tätä blogia onkin tullut kirjoitettua. Itse en ainakaan tuomitse ketään, olivatpa halut sitten millaisia tahansa. Kaikkea en toki ymmärrä, eikä tarvitsekaan ymmärtää.. Kenenkään.. Tuomita ei silti tarvitsisi, koska keneltä se on pois jos minä tykkään naisten vaatteista, alistumisesta ja kalusta aivan erityisen paljon? Siksipä haluaisinkin jakaa ajatuksen ja kannustaa kaikkia olemaan sellaisia kuin olette ja haluatte olla, käyttäen Sonata Artican kappaletta I have a right. Se on itselleni voimaannuttava kappale joka muistuttaa minua siitä, että minulla on oikeus olla sellainen kuin olen eikä kenenkään tarvitse tuomita minua siitä. Minulla on siihen oikeus sekä ennenkaikkea halu. Kannustan siis myös teitä kaikkia siihen samaan!
Kommentit
Lähetä kommentti