Olen tässä oikeastaan viimeisen puolen vuoden aikana havahtunut miettimään vaatehankinnoissani tyylisuuntaa. Normaalisti suosin arkivaatteissani mahdollisimman käytännöllistä ja blankkoa tyyliä. Jopa minimalistista tyyliä. Mitä vähemmän merkintöjä sekä krumeluureja, sen parempi. Riittävästi taskuja, kestävyyttä ja arkista käytännöllisyyttä. Naisten vaatteissa tilanne on hieman erilainen. Tähänastiset hankinnat ovat olleet enemmin sellaisia päähänpistoja sekä heräteostoksia. Olen alkanut miettiä tyylisuuntaani ja olen päätynyt siinä jonkinlaiseen "Rockabilly/50's 60's" tyyliin. Kyllä, tiedän täysin että näytän oikeastaan aika typerältä moisessa tyylissä tai tamineissa. Se ei silti poista haluani ja mielenkiintoani niitä kohtaan. Olen alkanut etsiä ja selailla mistä tätä tyyliä saisi. Alkanut miettiä sopivaa asukokonaisuutta. Tällä hetkellä kuitenkin omistan vain sekalaisen nipun vaatteita. Mietinhän minä kuitenkin arkivaatteideni kohdalla edes jossain määrin kokonaisuuksia, mitkä yhteen käyvät.
Peruukki olisi myöskin hankintalistalla. Se toisi kuitenkin edes hieman uskottavuutta olemukseen. Toki kaikista eniten varmaan toisi meikkaaminen mutta sen opettelu ei kyllä oikein vielä lähde. Eikä ole oikein ollut vielä aikaa alkaa siihen perehtyä. Ostamaan en niitäkään kehtaa lähteä, enkä myöskään osaa valikoida niitä kun en niistä mitään ymmärrä. Aikanaan sitäkin sitten.
Tavallaan ehkä tavoittelemani tyylisuunta on jotenkin, erityisen naisellinen tyyli. 50-luvun tyylisesti naisellisuutta korostettiin aika paljon, joten se kyllä kiinnostaa. Tyylisuunta on toki haastava kun omaa miehen ulkonäön, mitat ja piirteet. Jotakin se on kuitenkin lähdettävä tavoittelemaan, koska tällä hetkellä tämä homma on minulla vähän levällään enkä saa siitä sitä kaikkea mitä haluan tavoitella. Toisaalta, nämä mielenkiinnot eivät kuitenkaan sovi siihen ihanneminäkuvaani, jota onneksi olen saanut viimeaikoina hieman syrjäytettyä. Olen yrittänyt opetella löytämään ne haluamani piirteet salaisesta minästäni sekä ihanneminästäni. Yrittänyt opetella antamaan itselleni luvan olla sellainen kuin ehkä oikeasti haluaisin.
FANTASIOITA, HALUJA VAI TARPEITA
Sitten.. Taas muihin asioihin.. Haluihin.. Ne ovatkin erikoisella tolalla tällä hetkellä. Olen niitäkin yrittänyt järkeillä ja saada ne järjestykseen päässäni. Tässä onnistuen aika vaihtelevasti. Tällä hetkellä kuitenkin pääni sisällä on hyvin, hyvin kimurantti tilanne.. En pysty olemaan ajattelematta munaa.. Aikaisemmin olen saanut nämä halut syrjään runkkaamalla. Halut ovat väistyneet jopa pariksikin päiväksi. Nykyisin, halut siirtyvät muutamaksi tunniksi ja sitten, taas mennään. Olen alkanut mieltämään halut naisten vaatteista, alistumisesta ja suihinottamisesta enemmän tarpeeksi kuin pelkäksi fantasiaksi. Aikaisemmin suhtauduin niihin enemmän miellyttävänä ja villinä fantasiana joka olisi hauska toteuttaa. Nykyisin, koen ne asiat tarpeeksi joka minulta puuttuu elämästä ja joita tarvitsen henkisen hyvinvointini kannalta.
Huomaan usein haaveilevani jopa aika villeistäkin kuvioista. Kahden miehen kanssa olemisesta "varrastettuna" tai jopa "blowbang" tilanteesta jossa saisin olla polvillani useiden miesten keskellä, kaikkien työntäessään munaansa minulle käsiteltäväksi. En suhtaudu tähänkään ajatukseen enää vain hyvin kiihottavana fantasiana vaan asiana jonka voisin oikeasti toteuttaa.
Mitä alistumiseen tulee, tarvitsen sitä pystyäkseni helpottamaan stressiä. En ajattele naisista millään muotoa sovinistisesti tai alentavasti. Haluaisin kuitenkin tulla itse kohdelluksi alistetusti ja jopa sovinistisesti. Haluaisin olla jollekin miehelle se "munaa imevä pikkunarttu" joka imettyään spermalastin suuhunsa, jätetään hoitelemaan itsensä.
Nämä mielikuvat ja halut eivät todellakaan kohtaa ihanneminäni kanssa mutta ne silti tuntuvat kuuluvan persoonaani ja tarpeisiini. Oma hommansa on sitten opetella elämään niiden kanssa ja järjestelemään ne päässään siten, etteivät ne haittaa arkielämää. Tällä hetkellä halut munan imemisestä ovat ottaneet liian hallitsevan roolin elämässäni. Liian paljon aikaa menee siihen, että mietin näitä asioita ja selailen kuvia ja videoita näistä asioista. En pysty keskittymään muuhun ja etsin itselleni töissäkin hetkiä, jolloin voisin eristäytyä haaveilemaan näistä asioista.
Peruukki olisi myöskin hankintalistalla. Se toisi kuitenkin edes hieman uskottavuutta olemukseen. Toki kaikista eniten varmaan toisi meikkaaminen mutta sen opettelu ei kyllä oikein vielä lähde. Eikä ole oikein ollut vielä aikaa alkaa siihen perehtyä. Ostamaan en niitäkään kehtaa lähteä, enkä myöskään osaa valikoida niitä kun en niistä mitään ymmärrä. Aikanaan sitäkin sitten.
Tavallaan ehkä tavoittelemani tyylisuunta on jotenkin, erityisen naisellinen tyyli. 50-luvun tyylisesti naisellisuutta korostettiin aika paljon, joten se kyllä kiinnostaa. Tyylisuunta on toki haastava kun omaa miehen ulkonäön, mitat ja piirteet. Jotakin se on kuitenkin lähdettävä tavoittelemaan, koska tällä hetkellä tämä homma on minulla vähän levällään enkä saa siitä sitä kaikkea mitä haluan tavoitella. Toisaalta, nämä mielenkiinnot eivät kuitenkaan sovi siihen ihanneminäkuvaani, jota onneksi olen saanut viimeaikoina hieman syrjäytettyä. Olen yrittänyt opetella löytämään ne haluamani piirteet salaisesta minästäni sekä ihanneminästäni. Yrittänyt opetella antamaan itselleni luvan olla sellainen kuin ehkä oikeasti haluaisin.
FANTASIOITA, HALUJA VAI TARPEITA
Sitten.. Taas muihin asioihin.. Haluihin.. Ne ovatkin erikoisella tolalla tällä hetkellä. Olen niitäkin yrittänyt järkeillä ja saada ne järjestykseen päässäni. Tässä onnistuen aika vaihtelevasti. Tällä hetkellä kuitenkin pääni sisällä on hyvin, hyvin kimurantti tilanne.. En pysty olemaan ajattelematta munaa.. Aikaisemmin olen saanut nämä halut syrjään runkkaamalla. Halut ovat väistyneet jopa pariksikin päiväksi. Nykyisin, halut siirtyvät muutamaksi tunniksi ja sitten, taas mennään. Olen alkanut mieltämään halut naisten vaatteista, alistumisesta ja suihinottamisesta enemmän tarpeeksi kuin pelkäksi fantasiaksi. Aikaisemmin suhtauduin niihin enemmän miellyttävänä ja villinä fantasiana joka olisi hauska toteuttaa. Nykyisin, koen ne asiat tarpeeksi joka minulta puuttuu elämästä ja joita tarvitsen henkisen hyvinvointini kannalta.
Huomaan usein haaveilevani jopa aika villeistäkin kuvioista. Kahden miehen kanssa olemisesta "varrastettuna" tai jopa "blowbang" tilanteesta jossa saisin olla polvillani useiden miesten keskellä, kaikkien työntäessään munaansa minulle käsiteltäväksi. En suhtaudu tähänkään ajatukseen enää vain hyvin kiihottavana fantasiana vaan asiana jonka voisin oikeasti toteuttaa.
Mitä alistumiseen tulee, tarvitsen sitä pystyäkseni helpottamaan stressiä. En ajattele naisista millään muotoa sovinistisesti tai alentavasti. Haluaisin kuitenkin tulla itse kohdelluksi alistetusti ja jopa sovinistisesti. Haluaisin olla jollekin miehelle se "munaa imevä pikkunarttu" joka imettyään spermalastin suuhunsa, jätetään hoitelemaan itsensä.
Nämä mielikuvat ja halut eivät todellakaan kohtaa ihanneminäni kanssa mutta ne silti tuntuvat kuuluvan persoonaani ja tarpeisiini. Oma hommansa on sitten opetella elämään niiden kanssa ja järjestelemään ne päässään siten, etteivät ne haittaa arkielämää. Tällä hetkellä halut munan imemisestä ovat ottaneet liian hallitsevan roolin elämässäni. Liian paljon aikaa menee siihen, että mietin näitä asioita ja selailen kuvia ja videoita näistä asioista. En pysty keskittymään muuhun ja etsin itselleni töissäkin hetkiä, jolloin voisin eristäytyä haaveilemaan näistä asioista.
Kommentit
Lähetä kommentti