Moikka vaan blogini, pitkästä aikaa. Edellisestä kirjoituksesta onkin vierähtänyt taas tovi. Arjen normaalit kiireet ja vaatimukset ovat taas onnistuneet viemään mukanaan tehokkaasti. Toisaalta taas myös oma olo on ollut varsin tasainen, pitkästä aikaa. Kuten arvata saattaa, muutoksia on tapahtunut, koska kirjoitan taas tänne. Seesteisempi arki on väistynyt sivuun tutuksi tulleiden halujen muodossa, jotka ovat tällä kertaa käynnistyneet unien näkemisestä. Yhtenä yönä näin varsin seksuaalissävytteisiä unia, joka ei sinänsä ole tavatonta kenellekään. Tähän en myöskään itse liikoja kiinnitänyt huomiota, vielä. Unien toistuttua uudelleen ja uudelleen, ovat omat ajatukset myös päivisin alkaneet häiriintyä. Yhä uudelleen ja uudelleen olen löytänyt itseni haaveilemassa asioista, jotka saavat jopa omat kasvoni punastumaan.
Olen yrittänyt edelleenkin löytää itselleni seuraa miehistä. Tämä on osoittautunut varsin haastavaksi, jonka moni on varmasti huomannut myös omalla kohdallaan. Vaikka pidänkin tyttöilystä, en tee sitä suinkaan päivittäin. Monien miesten kohdalla olen huomannut, että tapaamisen vaatimuksena on aina pukeutuminen. Odotetaan, että toinen (minä) jaksan aina pukeutua, meikata ja laittautua. Toiselle sitten riittää, että saapuu paikalle. Ymmärrän naisia hieman paremmin tässä asiassa. Ymmärrän, miksi naiset eivät aina jaksa laittautua tai panostaa omaan ulkonäköönsä miestä varten. Kukapa sitä nyt jaksaisi loputtomasti, että itse pitää panostaa pahimmillaan tunti, ennenkuin kelpaa toiselle? Tokihan sitä on välillä mukava tehdä mutta useimmiten se tuntuu olevan perusedellytys. Naisilta odotetaan, että he pitävät itsestään huolta. Ovat sheivattuja, timmejä ja laittautuneita. Mies mieltää, että hänellä saa olla kaljamaha, karvoja joka paikassa ja ne risaiset pierukollarit jalassa ja silti homman pitäisi toimia hienosti. Tasokkuuden pitäisi kyllä näkyä molemminpuolin tai sitten jos ei itse jaksa panostaa niin turha sitä on toiselta odottaa.
Keskustelu- ja kirjoitustaidottomuus myös ärsyttää. Ei sillä, että itsekään mikään äidinkielen mestari olisin mutta jos toinen ei osaa käyttää pisteitä, pilkkuja tai isoja alkukirjaimia, kertoo se ainakin minulle tietynlaisesta sivistymättömyydestä. En pidä itseäni älykkäänä, viisaana tai muutenkaan erityisen sivistyneenä. Odotan silti toiseltakin tiettyjä käytöstapoja sekä tietyn tason sivistyneisyyttä pystyäkseni tapaamaan.
Joka tapauksessa olen löytänyt itseni taas haaveilemassa valta-asemasta. Tai pikemminkin sen aseman alapuolelle kuulumisesta. Monet erilaiset roolileikit ovat taas pyyhältäneet mielessäni. Löydän itseni haaveilemasta siitä, kuinka otan työhaastattelijalta suihin saadakseni työpaikan tai kuinka olen painettuna nelinkontin perse pystyssä autokorjaamolla, koska ei ollutkaan tarpeeksi rahaa maksaa auton korjausta. Jaksan monesti hämmästyä edelleen siitä, kuinka paha munanhimo ihmiseen voi iskeä. Mietin turhankin usein edelleen, pystynkö perustelemaan olevani mukamas edes biseksuaali. En minäkään nyt jatkuvasti seksiä halua mutta vallattoman usein silti mielessä pyörii kalu.
Sinänsä toisen osapuolen ei tarvitse olla juuri mies. Dominoiva ja määrätietoinen nainen kiihottaa minua aivan yhtä paljon. Rakastan tilannetta, jossa toinen tietää mitä haluaa ja ottaa sen. Haluaisin löytää itseni asemasta jossa palvelen tai olen jopa orjana, miehelle tai naiselle. Itsevarmuus on seksikästä, siitä ei pääse mihinkään. Se tunne on huumaava kun tietää, että toinen käy kuumana juuri sinuun ja haluaa ottaa sinut. Kun tunnen, että toinen tuntee nautintoa minun vuokseni tai minun ansiostani, koen todella suurta mielihyvää. Valitettavasti on myönnettävä, että erityisesti miehen mielihyvän tunteminen on mahtavaa. Rakastan tunnetta joka tulee, kun tunnen jäykän kalun purkavan spermalastia minuun. Se tunne on vain huumaava kaikessa yksinkertaisuudessaan. Jäykkiä kaluja kyllä löytyy laatikosta vaikka kuinka mutta se purkautuva spermalasti jää puuttumaan....
Olen yrittänyt edelleenkin löytää itselleni seuraa miehistä. Tämä on osoittautunut varsin haastavaksi, jonka moni on varmasti huomannut myös omalla kohdallaan. Vaikka pidänkin tyttöilystä, en tee sitä suinkaan päivittäin. Monien miesten kohdalla olen huomannut, että tapaamisen vaatimuksena on aina pukeutuminen. Odotetaan, että toinen (minä) jaksan aina pukeutua, meikata ja laittautua. Toiselle sitten riittää, että saapuu paikalle. Ymmärrän naisia hieman paremmin tässä asiassa. Ymmärrän, miksi naiset eivät aina jaksa laittautua tai panostaa omaan ulkonäköönsä miestä varten. Kukapa sitä nyt jaksaisi loputtomasti, että itse pitää panostaa pahimmillaan tunti, ennenkuin kelpaa toiselle? Tokihan sitä on välillä mukava tehdä mutta useimmiten se tuntuu olevan perusedellytys. Naisilta odotetaan, että he pitävät itsestään huolta. Ovat sheivattuja, timmejä ja laittautuneita. Mies mieltää, että hänellä saa olla kaljamaha, karvoja joka paikassa ja ne risaiset pierukollarit jalassa ja silti homman pitäisi toimia hienosti. Tasokkuuden pitäisi kyllä näkyä molemminpuolin tai sitten jos ei itse jaksa panostaa niin turha sitä on toiselta odottaa.
Keskustelu- ja kirjoitustaidottomuus myös ärsyttää. Ei sillä, että itsekään mikään äidinkielen mestari olisin mutta jos toinen ei osaa käyttää pisteitä, pilkkuja tai isoja alkukirjaimia, kertoo se ainakin minulle tietynlaisesta sivistymättömyydestä. En pidä itseäni älykkäänä, viisaana tai muutenkaan erityisen sivistyneenä. Odotan silti toiseltakin tiettyjä käytöstapoja sekä tietyn tason sivistyneisyyttä pystyäkseni tapaamaan.
Joka tapauksessa olen löytänyt itseni taas haaveilemassa valta-asemasta. Tai pikemminkin sen aseman alapuolelle kuulumisesta. Monet erilaiset roolileikit ovat taas pyyhältäneet mielessäni. Löydän itseni haaveilemasta siitä, kuinka otan työhaastattelijalta suihin saadakseni työpaikan tai kuinka olen painettuna nelinkontin perse pystyssä autokorjaamolla, koska ei ollutkaan tarpeeksi rahaa maksaa auton korjausta. Jaksan monesti hämmästyä edelleen siitä, kuinka paha munanhimo ihmiseen voi iskeä. Mietin turhankin usein edelleen, pystynkö perustelemaan olevani mukamas edes biseksuaali. En minäkään nyt jatkuvasti seksiä halua mutta vallattoman usein silti mielessä pyörii kalu.
Sinänsä toisen osapuolen ei tarvitse olla juuri mies. Dominoiva ja määrätietoinen nainen kiihottaa minua aivan yhtä paljon. Rakastan tilannetta, jossa toinen tietää mitä haluaa ja ottaa sen. Haluaisin löytää itseni asemasta jossa palvelen tai olen jopa orjana, miehelle tai naiselle. Itsevarmuus on seksikästä, siitä ei pääse mihinkään. Se tunne on huumaava kun tietää, että toinen käy kuumana juuri sinuun ja haluaa ottaa sinut. Kun tunnen, että toinen tuntee nautintoa minun vuokseni tai minun ansiostani, koen todella suurta mielihyvää. Valitettavasti on myönnettävä, että erityisesti miehen mielihyvän tunteminen on mahtavaa. Rakastan tunnetta joka tulee, kun tunnen jäykän kalun purkavan spermalastia minuun. Se tunne on vain huumaava kaikessa yksinkertaisuudessaan. Jäykkiä kaluja kyllä löytyy laatikosta vaikka kuinka mutta se purkautuva spermalasti jää puuttumaan....
Kommentit
Lähetä kommentti